Major Carter

KTK-II

Kun saavut Majurin tarhalle, aikeinasi hakea ori sisään ja laittaa se kuntoon ratsastusta varten, olet toivottavasti varannut tarpeeksi aikaa hoitotoimenpiteisiin. Vaikka ori on ratsastaessa upea ilmestys, ei siitä voi sanoa samaa tällöin.

Se lähtee mukaasi tarhasta mielellään, seurankipeä kun on. Ori pitää myös taluttajansa hihan mukeltamisesta sekä päällä tökkimisestä, joka ei välttämättä ole kaikista mukavinta. Majurilla on nimittäin tapana saada itsensä aivan totaalilikaiseksi tarhaillessaan. Se rakastaa piehtaroimista, ja onnistuukin löytämään sitä varten aina tarhan kaikista mutaisimman nurkan.

Hoitaessa ori jatkaa samalla seurankipeällä sottapyttyasenteella. Sen kanssa toimenpiteeseen kannattaakin varata tuplasti aikaa muihin hevosiin verrattuna. Usein Majuri on niin pinttyneen saven ja kuran peitossa, että edes piikkisuka ei sitä pelasta, vaan se on vietävä pesupaikalle. Tämä ei oria haittaa, se suorastaan nauttii vedestä. Ainoa paha juttu on vaan se, että se todella nauttii siitä, ja sana nauttiminen sisältää kaikki mahdolliset vesileikit. Joten oria hoitaessa kannattaa mukaan varata myös kuiva vaatekerta.

Kun orin saa puhtaaksi, on aika laittaa sille varusteet. Satula menee selkään helposti, ja aina välillä Majuri unohtaa pullistelun vyötä kiristettäessä. Pinteleitä orin jalkaan kääriessä meinaa kärsivällisyys loppua sen liikuskellessa jatkuvasti, pinteleiden käytöstä ollaankin raudikon kanssa luovutettu, yleensä sen jalkaan pistetään helpommin kiinnitettävät koulusuojat. Kuolaimilla on kamalan kivaa leikkiä, mutta kyllä ne Majurin suuhun helposti saa ujutettua.

Kun orin selkään nousee, saa alkuun kokea sen leikkimielisyyden, mikä siltä löytyy myös hoitaessa. Kuitenkin alkukäyntien ollessa ohitse ja varsinaisen työskentelyn alkaessa Majurista kuoriutuu kuin eri hevonen. Harvemmin kukaan on nähnyt yhtä pilkuntarkkaa ja säntillistä suorittajaa, kuin ori on. Se tekee kaiken, mitä ratsastaja siltä pyytää sen kummempia kyselemättä. Usein se on hyvä asia, mutta siinä on myös negatiiviset puolensa. Ratsastajan keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksikään, avut eivät saa olla tippaakaan epätarkat, väärin ajoitetut tai liian vahvat, tai Majuri menee sekaisin silti yrittäessään suorittaa pyydettyä tehtävää, se noudattaa outojakin apuja parhaansa mukaan.

Esteitä orin kanssa on hypätty jonkun verran mielenvirkistykseksi, varsinkin sen aktiivisen kisauran päättymisen jälkeen. Eihän se hyppää millään hyvällä tekniikalla tai isoja esteitä, mutta ainakin se nauttii radalla viipottamisesta täysillä. Kovin monet ratsastajat eivät vain pidä orilla hyppäämisestä, juurikin sen omalaatuisen tekniikan vuoksi, hypyssä ei ole kaikista helpointa pysyä mukana.

Kilpakumppanina ori ei stressaa sen enempää kuin ratsastajansa. Ihmisten sen ympärillä ollessa rentoja on myös Majuri rento, mutta myös jännittynyt tunnelma heijastuu siihen herkästi. Traileriin lentomatkoihinkin tottunut ori astelee varmasti ja sen kummempia kyselemättä, eikä itse matkustuskaan ole kilpailukonkarille ongelma. Eläinlääkäriä kohtaan Majuri on omanlaisensa luonnonoikku. Useiden hevosten suorastaan vihatessa eläinlääkärintarkastuksia suhtautuu ori niihin omalla rennolla tyylillään, leikkimielisesti.

- Sukuselvitys

i. Mastermind	ii. Marvel
	ie. Perfect Scoundrel
e. Cheyenne	ei. Iron Heist
	ee. Clarisse

i. Mastermind on tummanrautias, 176 senttimetrinen kouluratsu. Sen kanssa kisataan aktiivisesti Grand Prix-tasolla ja ori on menestynyt oikein mukavasti kisoissa. Luonteeltaan Mastermind on äärimmäisen pikkutarkka ja vaatii sitä myös ratsastajaltaan. Sen kanssa ei ihan tavallinen tallaaja pärjää, vaan täytyy oikeasti tietää mitä tekee. 15 varsallensa Mastermind on periyttänyt erinomaisia liikkeitään, sekä hienoa rakennettaan. Osalla varsoilla on myös isänsä pikkutarkkuus luonteeseen periytyneenä ja nekin vaativat hyvän ratsastajan selkäänsä, jotta esittelevät hienoimmat liikkeensä kouluaitojen sisäpuolella.

ii. Marvel on jälkeläistensä lailla menestynyt ja hieno kouluratsu. Musta, 169 senttinen ori onkin aina ollut lumoava näky. Sen kanssa moni nuori on opetellut Grand Prixin salat ja startannut ensimmäiset kisansa. Marvel on oikea opetusmestari ja luonnekin on oikein sopiva sellaiselle hevoselle. Ori on herkkä, mutta anteeksiantavainen, mutta ei kuitenkaan anna mitään ilmaiseksi, jolloin ratsastajan on ollut pakko oppia tekemään asiat oikein. Jälkeläisiä Marvelilla on 10 kappaletta, jotka ovat saaneet osansa suvussa kulkevista erinomaisista liikkeistä ja mukavasta luonteesta.

ie. Perfect Scoundrel onkin sitten kahden edellisen hevosen vastakohta - tavallaan. Se on ihan tavallinen tamma, jonka kanssa on muutamat helpon A:n kisat käyty pyörähtämässä, mutta on ollut enimmäkseen omistajansa tyttären ratsuna, jonka kanssa tyttö on saanut rauhassa opetella ratsastuksen alkeet. Rautias tamma on luonteeltaan helppo ja rento, jonka kanssa on kenellä tahansa ilo työskennellä. Sen kanssa onnistuu niin rennot maastolenkit, kuin sitten hieman vakavammat koulutreenitkin. Jälkeläisiä tammalla on yksi ainut, josta tulikin sitten erittäin hieno kouluratsu.

e. Cheyenne on tumma ja tulinen kisahevonen. Tummanruunikon tamman kanssa vaaditaan pitkiä hermoja ja melko pelotontakin luonnetta. Monesti vastassa on korvat luimussa oleva hevonen, joka viestii selkeästi, että hänen ylhäisyytensä ei todellakaan tarvitse ihmistä lääppimään ja töiden tekokin on aikalailla tympeää. Kouluradoilla Cheynne kuitenkin häikäisee kaikki liitävällä askelluksellansa ja upealla rakenteellaan. Jälkeläisiä tammalla on kaksi, joille se on ollut hyvä emä ja periyttänyt myös erinomaisia liikkeitään.

ei. Iron Heist on ruunikko, Vaativa A:ta kisannut ori. Nöyrä ja korkealla työmoraalilla varustettu ori, on miellyttävä ja pehmeä ratsastaa, joten sen kanssa on ollut parilla nuorella mukava opetella kisaamisen alkeita ja kisata myös vaativissakin luokissa. Jälkeläisiä orille ei ole kertynyt kolmea enempää, mutta jokainen on omalla sarallaan oikein hyvä hevonen.

ee. Clarisse on samaa luokkaa tyttärensä kanssa, tosin väritys ei täsmää. Clarisse on rautias, 161 senttimetrin tamma, jolta ei kuitenkaan temperamenttisuutta puutu. Sen kanssa pitää olla varma omista toimistaan, mutta yhteisen sävelen löytyessä se on aivan unelmaratsu. Clarisse tekee osaavan ratsastajan kanssa kouluradan vaikeimmatkin liikkeet helpon ja kevyen näköisesti, josta se onkin saanut kehua. Cheyenne on Clarissen ainut varsa ja tammat ovat tosiaan kuin samasta puusta veistettyjä, jossei väritystä ota huomioon.

© Jaana K

- Jälkeläiset

Varsa	Syntynyt	Emä	Omistaja
o. Genheit Morgenstern	18.10.2016	e. Fairchild	VRL-04374
o/t.	00.00.0000	i/e.	VRL-

- Ominaisuuspisteet

KERJ: 0 p. (vt 0)	WRJ: 3250.59 p. (vt 7)
ERJ: 3250.59 p. (vt 7)	KRJ: 6816.59 p. (vt 10)
VVJ: 3250.59 p. (vt 7)	ARJ: 3250.59 p. (vt 7)

- Näyttelymenestys

NJ: 17.11.2016 Thirteen irtoSERT 16.04.2017 Thirteen MVA-SERT, BIS4

- Päiväkirja

24. tammikuuta 2017: Kouluvalmennus (kirjoittanut omistaja)
"Ja heti katot että et jää puristamaan kun sä annat niitä apuja. Se hevonen sun alla on ihan äärettömän herkkä", huusin valmennettavilleni, jollekin ratsuttajanaiselle sekä komealle saksalaisori Majurille. Ratsukko oli treenaillut valvovan silmäni alla siksak-taivutuksia, jotka eivät olleet menneet aivan halutulla tavalla. Majurin selässä istuva nainen oli myöntänyt ratsastaneensa orilla vasta muutaman kerran, ja että heidän yhteinen sävelensä oli vielä hieman hukassa. Ori näytti kyllä kuuntelevan ratsastajaansa ja kulkevan hyvässä, rehellisessä peräänannossa tämän alla, mutta ratsastaja itse jännittyi pyytäessään hevoseltaan melkein mitä tahansa paitsi askellajien välisiä siirtymiä, joka heijastui myös hevoseen välittömästi.

Asiassa riittikin työsarkaa ihan kiitettävästi, emmekä edes ehtineet käydä kaikkea valmennuksen aikana läpi. Sain muistuttaa selässä istuvaa ratsastajaa koko ajan rentoudesta, eikä valmennuksen aiheeksi suunnittelemistani siksak-taivutuksistani tullut mitään, sain olla tyytyväinen siihen, että orin ratsastaja sai valmennuksen lopussa avo- ja sulkutaivutukset sujumaan ja hevosensa rentoutumaan.

15. maaliskuuta 2017: Kouluvalmennus (kirjoittanut Veera Ruusula)
"Mistä sä Miivi löydät näitä komeita hevosia? Mä taidan kuljettaa tän takataskussa kotia", naurahdin hyväntuulisena valmennuksen alkuun. Tämän kuullessaan tuntui, että Majuri lähti vielä ryhdikkäämmin kävelemään. Karistin kumminkin mielestäni orin ihailun, ja lähdin valmentamaan ratsukkoa. Majuri osoittautui todella herkäksi oriksi, joka otti hieman itseensä, jos se ei ymmärtänyt mitä siltä haettiin. Miivi saikin olla orin selässä todella tarkkana ja istua vain tiiviisti satulassa.

Valmennuksen alussa työstimme laukkavoltteja ja avotaivutusta ravissa. Majuri liioitteli alkuunsa hieman liikkeidensä kanssa ja protestoi muutaman kerran pienellä pukilla. Ohjeistin Miiviä istumaan paremmin istuinluittensa päälle ja hartioiden työntämisellä hieman taaemmaksi, jotta ratsastajan asento pysyisi vakaana. Oikea kierros lähti luonnistumaan hyvin, joten oli aika vaihtaa suuntaan. Vasemmassa kierroksessa ilmeni uusi ongelma, Majuri hieman painui volteilla sisälle päin ja se tasapaino oli tässä kierroksessa muutenkin huonompi. Huolellisilla valmistetuilla ja oikea-aikaisilla avuilla, homma lähti kumminkin sujumaan ja pääsimme siirtymään valmennuksen päätehtävälle eli laukkapiruettia. Siinä ratsukolla oli ongelmana se, ettei piruetti pysynyt paikoillaan, vaan Majuri lähti etenkin tuossa vasemmassa kierroksessa liikkumaan eteen. Huomasin Miivin istuvan hieman liikettä vasten ja antavan Majurille liian lepsusti avut. Ratsastaja ei reagoinut tarpeeksi nopeasti siihen, että homma lähtisi kohta lapasesta. Olihan Majuri vahva, ja jos sillä oli tasapainonsa kanssa toisinaan hieman hakemista, näkyi se heti myös vaativammilla tehtävillä. Lähdimme siis työstämään tätä pieninä palasina. Kokonaisen piruetin pyörähtäminen oli tänään liian iso pala, mutta puolikkaat lähtivät luonnistumaan oikeinkin nätisti, joten ratsukko sai siirtyä tekemään loppuverryttelyä.