Tämä hevonen on kuollut.

Stop Telling That DAS

Tämä hevonen on kuollut 11.1.2017.


© Anni R

Nimi Stop Telling That DAS Rotu, sukupuoli Welara, ori
Syntymäaika 2.7.2011, 15v Säkäkorkeus, väri 139cm, ruunikko
RekisterinumeroVH11-237-0012 Omistaja Miivi VRL-13320, UK
Koulutustaso HeA, 110cm Kasvattaja Dastik Raceponies
Ponin ex-omistaja on Tierra, joka on kilpaillut sillä laukkakilpailuissa.

Luonnekuvaus

Teri on reipas ja hyväluontoinen ori, jonka kanssa kaikki tulevat toimeen. Se on välillä hieman turhankin innokkaana uusien ihmisten kanssa ja tahtoisi tutustua kaikkiin ensimmäisinä, mutta joitain ihmisiä liian innokkaasti lähestyvä oripoika voi olla hieman pelottava. Tallissa osaa käyttäytyä halutessaan ja ratsastaessa toimii hyvin mikäli ratsastaja tietää mitä tekee.

Tallikäyttäytyminen on yleensä asiallista, mutta jos joku tuo ruokaa liian lähelle, ori osaa näyttää että hänellä on nälkä. Aamuisin Teri on usein ruokittu ensimmäisenä, sillä pahimmillaan se potkii ovesta lastuja irti tai jalkansa verille kun muut saavat ruoat ennen häntä. Laitumellakin tulee toimeen ruunien kanssa, mutta on ehdoton tarhan pomo ja syö muidenkin ruuat. Taluttaessa pakko olla ketju tai kuolaimet suussa sillä muuten ori pomppii kuin aropupu taluttajan ympärillä ja olisi menossa suuna päänä joka paikkaan.

Ratsastaessa ei varmasti tee mitään ellei vaadita. Lempipuuhaa on jämähtää paikalleen ja siitä ampaista pukkilaukkaan, mikäli ratsastaja ei pidä ohjia omissa käsissään. Esteillä reipas ja vauhdikas, välillä hieman turhankin innokkaana. Koulua ei aina jaksaisi vääntää kovin tarkasti ja alkaa helposti venkoilla ja luistaa töistä. Keskittyminen on aina hieman hukassa ja vaatii ratsastajalta taitoa ja kärsivällisyyttä saada ori tottelemaan. Kun Teri pääsee työmoodiin, se on ahkera ja reipas tehden parhaansa.

© Tierra

Sukutaulu ja -selvitys

Isä Ufo DD 
welara (50 %), G2 risut



Emä Larissa FFA
welara (50 %), G3 risut
Uhia DD 
evm, wB

ie. Larissa ox 
evm, ox

ei. tuntematon 
evm, wB

ee. tuntematon 
evm, ox

Isä Ufo DD oli laukkaponin uran tehnyt Micramissa asunut herrasmies. Se ei ollut erityisen erikoinen, mutta welara silti, joten siinä vertasi arabiverta. Herra ei yltänyt laukoissa G1-tasolle saakka, mutta niistä lähtökohdista oli jo G2-taso saavutus. Hyppytekiikka oli kaunis, eikä lainkaan viitannut puoliarabialaiseen sukuun, mutta ori oli perinyt arabialaisilta ainakin kestävyytensä.

Isänisä Uhia DD oli erään kasvattajan vikatikki. Hyvä suku ja hyvät odotukset. Kuitenkin ori myytiin nuorena, ja sen tullessa uudelleen myyntiin kasvattaja innostui ostaessaan upean poninsa takaisin. Oria oli kuitenkin pidetty huonosti, ja vahinkovarsoja löytyi pitkin kotikuntaa ja vähän kauempaakin. Laukkatuloksia ei ollut nimeksikään, ja ensimmäisen vuoden ori säpsähteli kaikkea liikkuvaa eikä sietänyt nähdäkän raippaa.

Isänemä Larissa ox oli arabi, itseasiassa askellajiratsu. Tamma ei ollut erityinen, paitsi näyttävien askellajiensa puolesta, värikin oli melko tylsä ja tavallinen rautias. Hevosen ei olisi uskonut saavan menestyviä jälkeläisiä ainakaan muiden kuin puhdasrotuisten arabien saralla, mutta toisin kävi, ja tamma sai useammankin laukoissa menestyneen poniristeytysvarsan.

Emä Larissa FFA oli perusputte laukoissa. Se ei menestynyt kovin korkealle, mutta jotenkuten. Tamma oli kuitenkin kaunis, ja periytti nättiä ulkonäköään varsoillekin. Kilpaili risuesteillä, ja omasi hienn tekniikan. Jos tamma olisi juossut kovempaa, se olisi ollut mainio hevonen laukoissa, sillä vaikka pärjäsi omalla tasollaan, vaikutti selvästi enemmän rataestehevoselta.

Emänemä oli tuntematon welsh b -tamma. Sen epäiltiin kilpailleen rataesteillä, sillä Larissa FFA vaikutti enemmän rataestehevoselta kuin laukkurilta.

Emänisä oli tuntematon arabiori, joka yleisen luulon mukaan kilpaili laukoissa. Isäoriiksi epäiltiin useita eri hevosia, sillä Larissalla oli rakenteessaan piirteitä useista tunnetuista täysiverioreista, mutta isäoriista ei ikinä päästy täyteen varmuuteen.

Jälkeläiset

rotu-skp Nimi (i/e )

Kilpailukalenteri

Kilpailee myös porrastetuissa. Tarkastele ominaisuuspistetilannetta klikkaamalla VH-tunnusta perustietotaulukossa, alla olevat ominaisuuspisteet eivät välttämättä ole ajantasalla, sillä niitä päivitetään vain harvoin.
Ominaisuuspisteet
Hyppykapasiteetti ja rohkeus
Nopeus ja kestävyys
Kuuliaisuus ja luonne
Tahti ja irtonaisuus
Tarkkuus ja ketteryys
843.41 p.
276.81 p.
1206.94 p.
667.59 p.
299.25 p.
PLJ
Sileät, 5-vuotiskausi (4: 1-0-1-1)
01.08.2012 PLJ 1/9, maiden sileä (2 000$)
23.07.2012 PLJ 4/6, maiden sileä (400$)
19.07.2012 PLJ 10/12, maiden sileä
16.07.2012 PLJ 3/9, maiden sileä (800$)
Sileät, 6-vuotiskausi (4: 1-1-1-1)
10.09.2012 PLJ, 3/4, grade III sileä (2 400$)
06.09.2012 PLJ, 2/3, grade III sileä (3 600$)
10.08.2012 PLJ, 4/4, grade III sileä (1 200$)
06.08.2012 PLJ, 1/3, allowance sileä (4 000$)
Sileät 7-vuotiskausi (5: 2-2-1-0)
23.11.2012 PLJ, 1/5, grade II sileä (8 000$)
25.10.2012 PLJ, 1/4, grade III sileä (5 000$)
15.10.2012 PLJ, 2/3, grade III sileä (3 600$)
07.10.2012 PLJ, 3/4, grade III sileä (2 400$)
19.09.2012 PLJ, 2/3, grade III sileä (3 600$)
Risut, 4-vuotiskausi (3: 1-1-0-0)
12.06.2012 PLJ 1/6, maiden risut (2 000$)
10.04.2012 PLJ 5/5, maiden risut
01.01.2012 PLJ 2/9, maiden risut (3 000$) Toivon tuoja 2011
Risut, 5-vuotiskausi (7: 0-1-5-0rohkeus)
30.06.2012 PLJ 3/3, allowance risut (1 600$)
29.06.2012 PLJ 3/4, allowance risut (1 600$)
27.06.2012 PLJ 5/6, allowance risut
25.06.2012 PLJ 3/6, allowance risut (1 600$)
19.06.2012 PLJ 2/3, allowance risut (2 400$)
15.06.2012 PLJ 3/4, allowance risut (1 600$)
14.06.2012 PLJ 3/4, allowance risut (1 600$)

Päiväkirja ja valmennukset

13.6.2014 kilpailukauden starttaus (kirjoittanut miivi)
Terin virallinen porrastetuissa kilpaileminen on alkanut. Tuloksia on parin päivän aikana tullut jo useista kilpailuista, ja tulevaisuuden suunitelmat ovat saaneet yhden kohdan lisää. Laatuarvostelut. Porrastetuissa on tarkoitus kisata koulua n. 1600 ominaisuuspistettä ja esteillä maxit, ehkä jossain vaiheessa voi aloittaa valjakossa kisaamisen, sekä kisata aktiivisesti kenttää, joka on tällä hetkellä mukana huvin vuoksi, kiertelemme tällä hetkellä vain pikkuluokissa. Muutkseen Teri suhtautui tyynesti, eipä se tainnut ymmörtöö, että soitin ensimmäistä kertaa ikinä valmentajalle saadakseni valmennuksen orille. Samalla tavallahan me treenaisimme kuin aiemminkin, mutta kaksi kertaa viikossa valmentaja olisi valvomassa puskailujamme, joten saisin Terin kanssa jotain kuria ratsastukseen, enkä valmentajan silmän alla voisi luistaa harjoittelusta ajattelemalla vain "eihän me tästä hyödytä, mielumminhan Terikin menee rennosti."

20.09.2014 estevalmennus (kirjoittanut omistaja)
Teri, eli meidän jääräpää oli päässyt valmennukseen. Tällä kertaa en itse ratsastaisi sillä, vaan tehtävän hoitaisi luottonratsuttajani Olivia. Olivia oli myös kouluttanut ponini laukkaponista ratsuksi, joten yhteistyönkin pitäisi pelata.

Alkuun ratsukko sai vain kävellä ilman mitään kiirettä. Tunsin ponin, eikä sen kanssa kannattanut alkaa heti hyppimään metrisiä. Olivia kokosi ponia vähitellen. Teri ei olisi viitsinyt työskennellä, niin kuin ei yleensäkään. Ori retkotti etupainoisena ja yritti välttää töiden tekemistä. Ratsastajalla ei vielä ollut raippaa, joten annoin hänelle raipan. Pari kertaa ratsu sai tuntea sen takamuksessaan ennen kuin alkoi kantaa itseään. Ravi nousi kyllä, mutta sen ylläpitäminen tuotti hankaluuksia. Kesti kauan, että ravi kulki vaivattomasti eteenpäin hyvässä tahdissa.

Ratsukon ravaillessa olin rakentanut pienen esteradan. Pituutta oli vain seitsemän estettä, mutta silti rataan kuului kaksi okseria, jotka molemmat olivat samassa kolmen sarjassa. Olin tehnyt radalle myös nousutrippelin. Ensin ratsukko otti yhden pystyn ja sarjan pari kertaa erikseen, mutta sitten he siirtyivät radalle. Korkeutta radalla oli puoli metriä, ja vihdoin laiskan ponin kiinnostus heräsi. Se pärskyi ja korvat pyörivät kuin propellit. Hymähdin. Rata nousi nopeasti metriin. Siinä korkeudessa Teri pudotti trippelin korkeimman puomin. Se ei haitannut, pyysin Oliviaa vain ajamaan ponia enemmän eteen ennen estettä, nyt ponnistus ei ollut mielestäni tarpeeksi voimakas ja vauhti oli loppunut esteen päällä. Nostin radan vielä 110cm korkeaksi. Siinä korkeudessa tuli kaksi pudotusta, molemmat sarjalla. Muissa suorituksissa sarja oli sujunut hyvin, joten en kokenut tarpeelliseksi uusia sarjaa, ja olihan poni tehnyt jo paljon työtä.

Ratsukko saikin aloittaa loppuverryttelyt. Kävimme sin aikana valmennuksen läpi Olivian kanssa. Teri oli ollut kuulemma hieman tahmea koko valmennuksen ajan, alun laiskuuden jälkeenkään sen noustessa kuolaimelle se ei ollut reagoinut niin hyvin apuihin kuin yleensä, ja oli muutenkin poni oli ollut kuin muissa maailmoissa. Hypyt olivat kuitenkin sujuneet hyvin siitä huolimatta. Sovimme seuraavaksi valmennuspäivämääräksi ensi keskiviikon, jolloin olisi aika kouluvalmennukselle. Silloin perehtyisimme erityisesti apujen kuuntelemiseen.

27.03.2015 takaisin treeniin (kirjoittanut omistaja)
Teri oli saanut viettää oikeaa hevosenelämää pitkään. Ori oli laiduntanut ja ollut kevyellä liikutuksella jo puoli vuotta, se oli saannut nauttia ihanan kuraisista ja surkeista talvisista laitumista muiden ollessa treenissä. Tänään tänään olisi aika ottaa poni pihatosta talliin takaisin ja aloittaa treeni. Kesällä olisi tarkoitus osallistua laatuarvosteluihin, joten pieni pohjakunto ponilla ei tekisi pahaa. Alkuun toki paljon käyntityöskentelyä, mutta luotin entisen laukkaponin yleiskunnon olevan kunnossa. Niiden suunnitelmien takia lähdin hakemaan ponia suurelta pihattolaitumelta, jossa se oli asunut jo pitkään omassa rauhassaan ilman hevosseuraa, Teri viihtyi parhaiten saadessaan olla yksin.

Laitumelle saavuttuani Teri ei antanut kiinni helposti. Huokaisin. Miksi jokaiselle hoito- ja köpöttelykerralle herra oli antanut kiinni, mutta nyt se käyttäytyi kuin olisi aavistanut aikeeni viedä se takaisin talliin muiden ponien pariin. En lähtenyt jahtaamaan oria pitkin laidunta, tiesin sen vain innostavan vekkulimaista oria ennestään. Turvauduin vanhaan kikkaan, kauraämpäriin. Se toimi aina ainakin Terin kohdalla, se ei voinut vastustaa kauraa, ja se näkyi ponin ulkonäössäkin.

Kikka osoittautui toimivaksi taas kerran, ja pian ori kulki nöyrästi löysässä narussa kohti tallia - se oli lähtenyt heti mukaani syötyään kaurat loppuun. Arvelin ponin olettavan tallissa olevan lisää ruokaa, muuten sitä olisi saanut hillitä kovin ottein taluttaessa ja pitää ketjua sen suussa. Olinkin arvannut oikein, tallissa ori jäi kopistelemaan tyytymättömänä karsinansa ovea ja hirnumaan tyytymättömänä loittonevalle selälleni kävellessäni poispäin siitä.

26.09.2015 muutto ponitallin puolelle (kirjoittanut omistaja)
Elokuussa olimme aloittaneet massiivisen talliremontin, jonka tavoitteena oli saada pihapiirissä oleva, tyhjillään ollut täysin tämänhetkistä tallirakennusta vastaava rakennus myös tallikäyttöön. Rakennuksen alakerta oli pistetty pyörremyrskyn valtaan, ja sinne oli nopeasti muodostunut ponitalli. Hevostallissamme oli runsaat 250 paikkaa, mutta ponitalliin saisimme paikkoja päälle 335, ponikarsinat olivat hevoskarsinoista poiketen kooltaan 3x4m. Rahaa remonttiin oli palanut tuhottoman paljon, mutta yrityksellä meni hyvin, se tuotti järkyttävät määrät rahaa, ja liikevaihto oli monta kertaa suurempi kuin yhdelläkään muulla saman alan yrityksellä, jopa yhdysvaltalaiset laukkatallit mukaanlukien. Vanhana suurtilana toiminut tallialue oli myös ideaali paikka hevosille, paikalla oli ennen sijainnut vanha, perinteikäs navetta, joka oli yksi maan suurimmista.

Uusi talli oli siis poneja varten, sinne muuttaisivat kaikki ponitorujen edustajat säkäkorkeudesta huolimatta. Näin alkuun tallityttömme olivat kuivittaneet sinne 85 karsinaa. Hevosten siirtäminen uuteen talliin olisi suurempi homma, ja sen seurauksena tarhajärjestelyt olisi pistettävä täysin uusiksi. Ponit pääsisivät tutustumaan uuteen kotiinsa kun ne haettaisiin illalla sisään, mutta sitä ennen oli vielä paljon tehtävää, kuten varusteiden lastaaminen mönkijän peräkärryyn ja niiden roudaaminen uuteen satulahuoneeseen. Tallissa kävi kamala vilske, kun sitä yritettiin saada illaksi kuntoon.

Vihdoin ja viimein, kahdeksan maissa illalla saatoimme todeta tallin olevan lähes valmis. Karsinoissa oli kuivikkeet, heinät odottivat syöjiään, suolakivet olivat paikoillaan ja juoma-automaattien toimivuus oli varmistettu. Vain iltasoossit puuttuivat, ja niitäkin jaettiin parasta aikaa. Hevosten alkaessa tulla sisään työntekijöiden ja innokkaiden tallityttöjen ohjaamana saatoin vain ohjailla heitä oikeisiin karsinoihin, toistaiseksi karsinoiden ovissa ei ollut nimiä. Yllätyin kaikkien hevosten ollessa paikoillaan ja rouskuttaessa tyytyväisesti heiniään, kuinka helposti tämä olikaan sujunut. Yksikään hevonen ei ollut päättänyt järjestää kohtausta naapurinsa kanssa, ja jopa Teri oli rauhoittunut runsaalla kuvikekerroksella varustettuun karsinaansa.

webdesign © Cery 2016
kuvat © You Know
kaikki muu materiaali © Abgelegenheit

 

virtuaalitalli /
virtuaalihevonen
sim-game stable / -horse

 

ylläpitäjä miivi VRL-13320
tallitunnus ABGE2535
viimeksi päivitetty 18.02.2017